Sclerotinia borealis -sienen merkitys nurmiheinien talvehtimisen heikentäjänä Helsingin yliopiston koetilalla Inarin Muddusniemessä vuosina 1950-65 II. Viljelytekniikan vaikutus nurmen talvehtimiseen

Abstract

Tutkimuksessa tarkasteltiin viljelytekniikan vaikutusta nurmen talvehtimiseen ja S. borealis-sienen esiintymisrunsauteen Helsingin yliopiston koetilalla Inarin Muddusniemessä vuosina 1957—65. Kesäkuulla tai heinäkuun alkupuolella kylvetty nurmi talvehti parhaiten ja antoi suurimmat kuiva-ainesadot. Elokuulla kylvetyssä nurmessa esiintyi runsaasti S. borealista ja sen sato jäi alhaiseksi. Oraiden kehittymisen kannalta epäedullisissa sääolosuhteissa suojaviljan käyttö paransi S. borealis-sienelle alttiiden heinälajien talvehtimista ja satoa 1957/58. Oraiden typpilannoitus nopeutti timoteinurmen kehittymistä ja vähensi S. borealisen aiheuttamia vaurioita sekä kohotti 1. vuoden heinäsatoa. Paras vaikutus sillä oli myöhään kylvetyllä nurmella. Suotuisissa kasvuolosuhteissa 1961 runsas typpilannoitus rehevöitti aikaisin kylvettyjä oraita liikaa ja lisäsi lumihomeen (F. nivale) esiintymistä. Kvintotseenikäsittely paransi ratkaisevasti nurmen talvehtimista. Silloin kun S. borealista esiintyi erittäin runsaasti, kuten 1960/61 kvintotseeni ei täysin suojannut timoteikasvustoja, vaan esim. kylvöaikojen väliset talvehtimiserot olivat edelleen nähtävissä. Samoin 1956/57 eri heinälajien väliset kestävyyserot olivat havaittavissa kvintotseenikäsittelystä huolimatta. Fungisidikäsittely antoi merkitsevän sadonlisäyksen vielä 2. vuoden timoteinurmessa vuonna 1965.