“Jatkamme yhteisopettajuutta” Varhaiskasvatuksen erityisopettajat inkluusion esteitä purkamassa

Abstract

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (Opetushallitus, 2022) mukaan varhaiskasvatusta tulee toteuttaa inklusiivisten periaatteiden ja arvojen mukaisesti. Inklusiivisuuteen tähtäävien toimien tarkoituksena on vahvistaa yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä moninaisuuden arvostamista ja yhteisöllisyyttä. Tässä tutkimuksessa kerrotaan yhden kunnan varhaiskasvatuspalveluissa toteutetusta narratiivisesta toimintatutkimuksesta (Heikkinen ym., 2007), jossa inklusiivisen varhaiskasvatuksen kehittämiseen osallistui kymmenen konsultoivassa roolissa toimivaa varhaiskasvatuksen erityisopettajaa, 23 päiväkodinjohtajaa ja tuesta vastuussa oleva esihenkilö. Toimintatutkimuksen tavoitteena oli yhdessä kunnan varhaiskasvatuksen erityisopettajien kanssa tunnistaa inklusiivisen varhaiskasvatuksen esteitä ja kehittää ratkaisuja esteiden purkamiseen. Tutkimuksessa oli viisi aineistoa: erityisopettajien raportit työajanseurannasta, päiväkotien johtajille tehdyn kyselyn vastaukset, erityisopettajien työiltapäivien tuotokset, erityisopettajien yhteisopettajuuskokeiluista kirjoittamat raportit ja esihenkilön muistiinpanot. Aineisto analysoitiin narratiivisella analyysillä (Georgakopoulou, 2015). Aineistojen pohjalta inklusiivisen varhaiskasvatuksen esteiksi tunnistettiin erityisopettajien liian suuri työmäärä sekä työn toteuttamiseen liittyvät, ulkopuolisten tahojen mutta myös erityisopettajien itsensä tuottamat joustamisen vaatimukset, joista seurasi työhön kiirettä, ennakoimattomuutta ja sirpaleisuutta. Uudenlaisen inklusiivisen toimintakulttuurin omaksumisen esteiksi kerrottiin myös rakenteellisia ja totuttuun ajattelumalliin liittyviä haasteita. Erityisopettajat ja varhaiskasvatuksen opettajat kokeilivat toimintatutkimuksessa yhteisopettajuutta. Erityisopettajat kertoivat yhteisopettajuuden mahdollistaneen erityispedagogisen asiantuntijuuden läsnäoloa ryhmissä, asiantuntijuuden jakamista, suunnitelmallista yhteistyötä, lasten osallisuuden vahvistumista, eriyttämisen mahdollisuuksia, lasten yksilöllisempää ohjausta ja mahdollisuuksia havainnoida lapsia. Suurimmaksi haasteeksi erityisopettajat kertoivat yhteisen suunnitteluajan puutteen.

Keywords

• inkluusio
• narratiivinen toimintatutkimus
• varhaiskasvatuksen erityisopettaja
• yhteisopettajuus