Miten virtuaalikokoukset ovat yhteydessä työhyvinvointiin ja tuottavuuteen? State-of-the-art-katsaus

Abstract

Kokoustamisesta on tullut työelämämme uusi megatrendi, ja virtuaaliset kokoukset ovat yleistyneet, kuten myös niihin liittyvä tutkimus. Tässä kirjallisuuskatsauksessa jäsennetään virtuaalikokoustutkimuskenttää ja vedetään yhteen erityisesti koronapandemian aikana saatuja tutkimustuloksia virtuaalikokousten, työhyvinvoinnin ja tuottavuuden välisistä yhteyksistä. Katsauksen mukaan hallittu virtuaalikokousten käyttö on yhteydessä parempaan työhyvinvointiin. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että työntekijöiden on voitava vaikuttaa kokousten ajankohtaan. Myös kokousten kestoa, videokameran käyttöä ja mikrofonin käyttöä on rajoitettava. Virtuaalisuudesta johtuva kognitiivisen kuorman lisääntyminen aiheuttaa niin sanottua Zoom-väsymystä, mutta esimerkiksi osallistujien yhteenkuuluvuuden tunne vähentää väsymystä. Alustavasti virtuaalikokouksista on koettu olevan hyötyä henkilöstön pysyvyyden, työn tuottavuuden, innovatiivisuuden sekä ympäristörasituksen vähenemisen kannalta. Toisaalta virtuaalikokoukset vaikeuttavat työn koordinoimista, konfliktien käsittelyä, henkilöstön kehittämistä ja luottamuksen rakentamista. Organisaatioilta vaaditaankin kypsyyttä ja suunnitelmallisuutta virtuaalikokouksien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi. Virtuaalikokouksien seurauksia koskeva tutkimus on vielä alkuvaiheessa, ja erityisesti voimavara- ja motivaatiopsykologiselle työhyvinvointitutkimukselle sekä tuottavuus tutkimukselle on tarvetta. Lisäksi vain harvat tutkimukset ovat käsitelleet kokouksia kiinteässä yhteydessä kulloiseenkin työkontekstiin tai pyrkineet määrittelemään virtuaalikokouksen luonnetta.

Keywords

• virtuaalikokoukset
• Zoom-väsymys
• työhyvinvointi
• työn imu
• tuottavuus