Opettajiksi opiskelevien henkilökohtaisen identiteetin keskeinen merkitys sivistysprosessin tukemisessa

Abstract

Koulu kompleksisena ja jännitteisenä toimintakulttuurina, johon yhteiskunnalliset ja globaalit ilmiöt yhä enemmän heijastuvat, suuntaa valon kysymykseen, millaisia opettajia ja millaista opettajankoulutusta koulu tarvitsee. Tässä artikkelissa vastaukseksi hahmotellaan holistista opettajankoulutuksen orientaatiota, jossa opiskelijoiden henkilökohtainen identiteetti otetaan kokonaisvaltaisemmin huomioon. Artikkelissamme holistinen opettajankoulutuksen orientaatio perustuu Lauri Rauhalan holistiseen ihmiskäsitykseen, jossa situationaalisuudella eli elämäntilanteella on merkittävä rooli identiteetin rakentumisessa. Identiteetin puolestaan nähdään muodostuvan dialogisen minäteorian mukaan erilaisista minä-positioista, joilla kullakin on oma äänensä ja tarkoituksensa. Tämän laadullisen tapaustutkimuksen aineisto koostuu opetusalaan epäröivästi suhtautuvien luokanopettajaopiskelijoiden haastatteluista. Aineisto ilmentää opettajaksi opiskelevien henkilökohtaisen identiteetin ja situationaalisuuden keskeistä roolia heidän opettajaidentiteettinsä rakentumisen prosessissa. Esitämme, että opettajankoulutuksen tulisi tukea opettajaksi opiskelevien sivistysprosessia ja tällöin opettajaksi opiskelevien olisi saatava opettajankoulutuksen aikana mahdollisuus itsekasvatukseen. Itsekasvatuksella tarkoitetaan sitä, että yksilö tunnistaa ja nostaa kriittisen tarkastelun kohteeksi henkilökohtaisesta identiteetistä nousevia uskomuksia ymmärtääkseen, miten ne rajaavat ja mahdollistavat esimerkiksi maailmassa vallitsevien ilmiöiden tarkastelua, syvemmän ymmärryksen ja viisauden saavuttamista, kriittistä ajattelua sekä vuoropuhelua teorian ja käytännön kanssa.

Keywords

• holistinen opettajankoulutus
• sivistys
• henkilökohtainen identiteetti
• uskomukset
• itsekasvatus
• reflektio