Historia ja digitaalisuus: miten tukea oppimista yliopistollisella verkkokurssilla?

Abstract

Artikkelimme fokuksessa on digitaalinen historianopetus. Digitaalisten ratkaisujen reunaehtoja ja vaikutuksia historian opetukselle tarkastellaan Moodle-alustalla toteutetun verkkokurssin kautta. Historiantutkimuksen digitalisoitumisesta puhutaan paljon. Sen sijaan vähäiselle huomiolle on jäänyt se, miten digitalisoituminen pitäisi huomioida historianopetuksessa. Toinen vähäiselle huomiolle jäänyt teema on verkko-opetus – siitä puhutaan paljon, mutta tutkimusta verkkokurssien järjestämisestä ei ole juurikaan tehty. Tutkimamme kurssi oli laajuudeltaan ja osallistujamäärältään melko tyypillinen yliopistotasoinen toteutus. Toteutuksessa pyrittiin huomioimaan verkkokurssien yleisenä ongelmana nähty korkea keskeyttämisprosentti ja puutteellinen motivointi. Huomiota kiinnitettiin myös siihen, miten esimerkiksi työskentelyä digitaalisten lähteiden kanssa olisi mahdollista ohjata etänä. Verkkototeutus oli suunniteltu asynkroniseksi, eli siihen ei kuulunut simultaania kohtaamista opiskelijoiden ja opettajien välillä. Tämä ei sitonut opiskelijoita tiettyyn aikatauluun, mutta asetti motivoinnille lisähaasteita. Artikkelin keskeisenä aineistona toimii verkkokurssin aikana kerätty opiskelijoiden (n=31) palaute strukturoitujen kyselylomakkeiden avulla. Artikkelin keskeinen havainto liittyy verkkokurssin suunnitteluun ja rakenteeseen. Kun verkkototeutus pilkottiin sopivan kokoisiin osioihin, joissa esimerkiksi lähdetyöskentely oli strukturoitu järkevällä tavalla, keskeyttäjiä ei ollut käytännössä lainkaan. Opiskelijapalautteissa korostuvat opiskelijoiden ajankäyttöön ja työnohjaamiseen liittyvät tekijät, kuten opiskeltavan aineksen tarjoaminen sopivan haastavina ja sopivankokoisina kokonaisuuksina. Samalla verkkototeutuksesta nousee kehittämiskohteita, joita verkkototeutuksissa olisi syytä huomioida. Nämä liittyivät ennen kaikkea vuorovaikutukseen ja formatiiviseen palautteeseen. Our article focuses on digital history education. The constraints and impacts of digital solutions on history teaching are examined through an online course implemented on the Moodle platform. While the digitalization of historical research is widely discussed, less attention has been given to how digitalization should be integrated into history teaching. Another under-researched theme is online education—though widely discussed, there has been little research on the practical implementation of online courses in Finland. The course we studied was fairly typical in scope and participant numbers for a university-level course. The implementation aimed to address common issues in online courses, such as high dropout rates and insufficient motivation. Attention was also paid to how working with digital sources could be effectively guided remotely. The online course was designed to be asynchronous, meaning there were no simultaneous meetings between students and instructors. While this freed students from strict schedules, it also posed additional challenges for maintaining motivation. The core material for the article is student feedback (n=31) collected from the online course through structured questionnaires. A key finding of the article relates to the planning and structure of the online course. When the course was divided into appropriately sized sections, with tasks such as source work being structured in a logical manner, there were virtually no dropouts. Student feedback highlighted factors related to time management and guidance, such as providing study material that was appropriately challenging and organized into manageable units. At the same time, the online implementation revealed areas for improvement, particularly regarding interaction and formative feedback, which should be better addressed in online courses.

Keywords

• historian opetus
• lähdetyöskentely
• verkkokurssi
• verkkopedagogiikka
• etäopetus
• verkkovälitteinen opetus