Rangifer (Jun 1986)
Chemical composition and in vitro dry matter digestibility of lichens
Abstract
The chemical composition and in vitro dry matter digestibility of 45 samples of different species of lichen are reported. Mean content (g/100 g dry matter) of the main nutrients was: crude protein 4.2, crude fat 3.2, crude fibre 16.6, ash 1.9, Ca 0.15, P 0.09, Mg 0.05, K 0.13, Na 0.035, S 0.07. The content of microminerals (mg/kg dry matter) was: Cu 2.5, Mo 0.11, Zn 27.2, Se 0.12, Fe 898, Mn 154. The mean in vitro dry matter digestibility was 35%. However, the in vitro method do underestimate the dry matter digestibility of lichens. Stereocaulon spp. showed higher levels of crude protein, P, S, Cu and Mo than Cetraria spp. and Cladonia spp. Cetraria nivalis showed higher digestibility and contained more NFE, ash, Ca, Mg, but less crude fibre than Cladonia stellaris. Lichens contained less amounts of most nutrients compared with grasses (Fig. 1), exept for crude fat, NFE, Se and Fe. Kjemisk innhald og in vitro fordøyelsesgrad av lav. Abstract in Norwegian / Samandrag: Kjemisk innhald og in vitro fordøyelsesgrad av tørrstoffet er bestemt i 45 prøver av beitelav frå to stader i Sør-Noreg. Middel innhald (g/100g tørrstoff) av følgjande næringsstoff var: protein 4.2, feitt 3.2, trevlar 16.6, oske 1.9, kalsium 0.15, fosfor 0.09, magnesium 0.05, kalium 0.13, natrium 0.035, svovel 0.07. Innhaldet (mg/kg tørrstoff) av mikronæringsstoffa var: kopar 2.5, molybden 0.11, sink 27.2, selen 0.12, jern 898 og mangan 154. Den midlare fordøyelsesgraden av tørrstoffet i lav-prøvene var 35%, men in vitro fordøyelsesanalyser undervurderer fordøyelsesgraden av lav. Det var ein stor variasjon mellom dei ulike lavartane for dei fleste næringsstoffa og fordøyelsesgraden. Stereocaulon spp. inneheldt meir protein, fosfor, svovel, kopar og molybden enn Cetraria spp. og Cladonia spp. Gulskinn hadde høgare fordøyelsesgrad, og innehaldet av NFE, oske, kalsium og magnesium var høgre enn i kvitkrull, medan trevleinnhaldet var størst i kvitkrull. Lav inneheldt mindre av dei fleste næringsstoffa samanlikna med gras, unnateke feitt, NFE, selen og jern. Jäkälien kemiallinen sisältö ja in vitro sulatuksen aste. Abstract in Finnish / Yhteenveto: Kuiva-aineen kemiallinen sisalto ja in vitro sulatusaste on mååråtty 45:ssa kokeessa tårkeistå laidunjåkålistå kahdella paikkakunnalla Etelå — Norjassa. Keskimååråinen sisalto (g/100 g kuiva-ainetta) seuraavissa ravintoaineissa oli: valkuaisainetta 4.2, rasvaa 3.2, kuituja 16.6, tuhkaa 1.9, kalsiumia 0.15, fosforia 0.09, magnesiumia 0.05, kaliumia 0.13, natriumia 0.035, rikkia 0.07. Hivenainepitoisuus (mg/kg kuiva-ainesta) oli: kuparia 2.5, molybdeenia 0.11, sinkkia 27.2, seleeniå 0.12, rautaa 898 ja mangaania 154. Kuiva-aineiden keskimååråinen sulatusaste jåkålåkokeissa oli 35%. Eri jåkålåajien vålillå oli suuri vaihtelu eisimmissa ravintoaineissa ja sulatusasteessa. Stereocaulon spp. sisålsi enemmån valkuaisainetta, fosforia, rikkiå kuparia ja typettomien uuteaineiden, molybdeeniå kuin Cetraria spp. ja Cladonia spp. Lapalumijåkålållå oli korkeampi sulatusaste, ja tuhkan, kalsiumin ja magnesiumin sisålto oli korkeampi kuin Cladonia alpestris-jäkälässä, mutta kuitusisålto oli korkein Cladonia alpestris-jäkälässä. Jåkålå sisålsi våhemmån useimmista ravintoaineista ruohoon verrattuna lukuunottamatta rasvaa, typettomiå uuteaineita, seleeniå ja rautaa.
Keywords
