Yksityisluontoista illanviettoa vai verhottua fasismia? – Suojeluskuntien henkinen demobilisaatio ja entiset suojeluskuntalaiset sodanjälkeisessä Helsingissä

Abstract

Entiset suojeluskuntalaiset muodostivat toisen maailmansodan jälkeisessä Suomessa yhteisöjä, jotka joutuivat osaksi poliittista murrosta. Artikkelissa käsitellään toisiinsa kytkeytyviä tapauksia, joissa entisten suojeluskuntalaisten toiminta päätyy valtiollisen poliisin tutkimuksen kohteeksi keväällä 1945. Artikkelissa muotoillaan ajatus suojeluskuntien henkisestä demobilisaatiosta. Siihen liittyi päätepisteen tuottaminen paikallisen suojeluskunnan toiminnalle ja sitä vastusti vasemmistosta tullut voimakas retoriikka ja paine. Kysymys oli myös ihmisten identiteettiä koetelleesta muutoksesta, kun aiemmin hyvää kansalaisuutta tarkoittanut suojeluskuntalaisuus muuttui kielletyksi ja epäilyjä herättäväksi. Tutkimustyö tuo esille suojeluskuntayhteisön ja -identiteetin jatkeeksi syntyneiden yhteisöjen merkitystä vuoden 1944 välirauhansopimuksen jälkeisenä rauhankriisin aikana. Tutkimustyömme yhdistää vallankäytön ja hallintokoneiston toiminnan tutkimuksen yksilön ja pienyhteisön tasolla tapahtuvan henkisen murroksen tutkimukseen. Keskeiset tutkimamme aineistot ovat poliisin tutkimuspöytäkirjojen lisäksi tutkittujen yhteisöjen aineistot, sanoma- ja puoluelehdet ja keskeisten toimijoiden kirjeenvaihto. In post-World War II Finland former members of the Civil Guard organisation formed communities that were caught up in political turbulence. This article discusses interconnected cases in which the activities of former members of the Civil Guards ended up under investigation by the Finnish State Police in the spring of 1945. The article formulates the idea of the mental demobilisation of the Civil Guards. It involved providing a clousure for local Civil Guard activity and the opposing strong rhetoric and pressure from the political left. It was also a question of a change in people's identity as the Civil Guard identity which had previously meant good citizenship became forbidden and suspicious. This research highlights the importance of communities that emerged as extensions of the Civil Guard community and identity during the crisis following the 1944 armistice. Our research combines the study of the exercise of power and the workings of the administration with the study of mental turmoil at the level of the individual and the local community. In addition to police investigation reports the main data we study are the records of the communities studied, newspapers, party magazines and correspondence from key actors.

Keywords

• Jatkosota
• toinen maailmansota
• 1944
• 1945
• Moskovan välirauha
• välirauhan sopimus