Journal of Early Childhood Education Research (Jun 2025)
Varhaiskasvatuksen kielitietoisuuskäytänteitä kehittämässä: “Kieli ja kulttuuri ovat kaikkialla toiminnassa!”
Abstract
Tässä artikkelissa tarkastelemme valtakunnalliseen henkilöstökoulutukseen osallistuneiden varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen ammattilaisten käsityksiä kielitietoisuudesta sekä kielitietoisista pedagogisista käytänteistä. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten ja heidän perheidensä huomioiminen varhaiskasvatuksen arjessa on tärkeää. Tutkimusartikkelimme tavoitteena on osoittaa, että kieli- ja kulttuuritietoisuuden lisääminen ja käytänteiden pedagoginen kehittäminen kuuluvat jokaisen tehtäviin, ja että täydennyskoulutuksella voidaan tukea kieli- ja kulttuuritietoisten pedagogisten käytäntöjen kehittämistä. Tutkimusaineisto on kerätty valtakunnallisen henkilöstökoulutuksen yhteydessä keväällä 2022. Aineiston muodostavat tutkimukseen suostumuksensa antaneiden koulutuksen osallistujien (N = 43) vastaukset koulutuksen ensimmäisen osion sähköisiin alku- ja loppukyselylomakkeisiin, jotka sisälsivät sekä monivalinta- että avokysymyksiä. Artikkelissa tarkastellaan osallistujien avovastauksia laadullisen sisällönanalyysin keinoin erityisesti kielitietoisuuden näkökulmasta. Tutkimuksemme tuloksista käy ilmi, että monella henkilöstökoulutukseen osallistuneella oli jo koulutuksen alussa melko kattava käsitys kielitietoisuudesta, mutta kielitietoisen toiminnan kehittämisen tarve yhdistettiin pääasiassa maahanmuuttotaustaisten lasten tukemiseen ja erityisesti suomen kielen oppimiseen. Tulokset osoittavat myös, että koulutuksessa käsitelty teoriatieto auttoi osallistujia jäsentämään toimintaansa. Työyhteisötehtävän myötä he saivat käyttöönsä käsitteitä ja teoriaa oman toimintansa sanoittamiseen ja tukemiseen. Tämän laadullisen tutkimuksen tulosten valossa toteamme, että tutkimusperustaiselle täydennyskoulutukselle on suuri tarve varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kontekstissa käytäntöjen kehittämiseksi.
Keywords
