Työt loppuivat – segregaatio jatkuu

Abstract

Tätä artikkelia kehystää kysymys, miten on mahdollista, että Suomessa työelämän sukupuolisegregaatio rakenteena säilyy, vaikka työmarkkinoiden rakenteessa tapahtuu muutoksia. Artikkelissa sukupuolisegregaatiota tutkitaan konkreettisen tapauksen avulla. Tapauksena on valtiollisesti äkillisen rakennemuutoksen alueeksi määritelty Itä-Lappi, josta Stora Enson sellutehdas lakkautti toimintansa vuonna 2008 ja jossa työt loppuivat 190 työntekijältä. Aineistona on näiden työntekijöiden URA-tietojärjestelmästa hankittu aineisto vuosilta 2008–2012 sekä viisi asiantuntijahaastattelua. Kysymme, miten valtiolliset työllistämistä edistävät tukitoimenpiteet, kuten uudelleenkoulutus ja investointituet, vaikuttavat sukupuolisegregaatioon. Artikkelissa jaetaan Doreen Masseyn teoria siitä, miten alueet muodostuvat tuotannon tilallisen järjestymisen tuloksena. Tuloksena on, että valtiollisella tuella miesten työnjaollista aluetta pyrittiin pitämään yllä nojaamalla vanhan paperiteollisuuden rakenteeseen. Naisten vanhaa työnjaollista rakennetta ei sen sijaan pyritty toistamaan, vaan hyödynnettiin sitä työelämän rakennemuutosta, jossa naisenemmistöinen palvelutyö hajautetaan ja pilkotaan uudella tavalla yksiköiksi ja keskittymiksi. Lopputulemana on, että sukupuolisegregaatio rakenteena toistui. Käsitteenä sukupuolisegregaatio ei tavoita työelämän segregoitumisen prosessia, kuten sukupuolen, iän ja koulutuksen risteymiä, mutta yhteiskuntarakennetta kuvaavana käsitteenä se on tärkeä ja elinvoimainen.