Pienten lasten huumorin rakentuminen ”Mua kikattaa kun mä teen jekkuja”

Abstract

Tutkimus käsittelee alle kouluikäisten lasten huumoria päiväkodissa. Aineisto koostuu viiden päiväkodin ja seitsemän lapsiryhmän videoaineistosta, havaintopäiväkirjoista, varhaiskasvatuksen ammattihenkilöiden ja lähihoitajaopiskelijoiden keräämistä lasten huumori-ilmaisuista sekä kasvattajille tehdyn kyselyn vastauksista. Videoaineiston analyysi toteutettiin multimodaalisena sisällönanalyysinä, jota tuettiin tarkastelemalla videoaineiston rinnalla havaintopäiväkirjoja ja huumori-ilmaisuja. Kyselyaineiston analyysi puolestaan toteutettiin laadullisena sisällönanalyysina. Pienten lasten huumorissa on erityispiirteitä, jotka varhaiskasvatuksen henkilöstön olisi hyvä ymmärtää. Se huumori ei ole vitsejä, vaan huumoria esiintyy arjen leikeissä ja rutiineissa soljuvasti ja spontaanisti. Pienten lasten huumori onkin ensin hyvin kehollista, ääniä, eleitä, ilmeitä ja toimintaa, ja vasta myöhemmin myös sanallista huumoria. Skatologinen eli eritehuumori, hyperhauskuus ja karnevalistinen toiminta ovat pienten lasten huumorityylejä, mutta ne eivät saa aina aikuisten hyväksyntää. Toimintakulttuurilla ja ilmapiirillä on vaikutusta siihen, kuinka paljon lapsilla on mahdollisuuksia huumorin käyttöön päiväkodin arjessa. Tutkimuksen johtopäätöksenä todetaan, että pienillä lapsilla on monipuoliset huumoritaidot, josta aikuiset voisivat jopa ottaa oppia. Olisikin tarpeen esittää, myös varhaiskasvatussuunnitelmiin ja täydennyskoulutuksiin huumorin pedagogisia mahdollisuuksia nykyistä enemmän.

Keywords

• huumori
• varhaiskasvatus
• lapsinäkökulma
• toimintakulttuuri