Esiopetusikäisten lasten kielelliset strategiat digitaalisessa lukutaitopelissä

Abstract

Digitaalisia lukutaitopelejä käsitellään tyypillisesti kvantitatiivisissa tutkimuksissa taidon näkökulmasta. Tässä tutkimuksessa lähestyimme pelin pelaamista prosessin kannalta. Tavoitteena oli selvittää, millaisia erilaisia kielellisiä strategioita lapset käyttävät ratkaistessaan digitaalisen lukutaitopelin tehtäviä ryhmätyöskentelynä ja millaisia ohjaavia kielentämistilanteita aineistosta hahmottuu. Teoreettisina näkökulmina tutkimuksessa olivat Vygotskyn ajatukset kielen merkityksestä oppimiselle sekä lähikehityksen vyöhykkeestä. Aineistona oli kahdeksan videoitua pelitilannetta, joissa esiopetusikäiset lapset (N=14) pelasivat Lolan tavuviidakko -peliä. Aineisto litteroitiin videonauhoilta (192 min.) ja analysoitiin laadullisesti luokitellen ja kvantifioiden erilaisia kielellisiä strategioita sekä jäsentäen erilaisia kielentämisen ja lähikehityksen vyöhykkeen tilanteita. Aineiston perusteella lasten kielelliset strategiat liittyvät sanarakenteen eri tasoille, ortografiaan sekä muodon ja merkityksen suhteeseen. Lisäksi oli havaittavissa erilaisia ratkaisujen selityksiä. Enimmäkseen kielentäminen oli oman ratkaisun ääneen ajattelua siten, että tavoitesanan fonologista rakennetta käsiteltiin eri tavoin esimerkiksi tavuttamalla ääneen. Tulosten mukaan kielellisesti taitavan lapsen on mahdollista toimia vertaisen lähikehityksen vyöhykkeellä ohjaten oppimista.

Keywords

• reading
• lukutaito
• digitality
• digitaalisuus
• languaging
• kielentäminen