Lähivõrdlusi (Oct 2017)
Se-pronomini muodollisena subjektina suomenoppijoiden teksteissä
Abstract
Artikkelissa tarkastellaan suomea vieraan kielenä opiskelevien teksteissä esiintyviä muodollisia subjekteja. Huomioni kohteena ovat sellaiset suomen kielen lauseet, joiden rakenteessa luonnostaan ei ole subjektia tai joissa on epätyypillinen subjekti mutta joihin oppija on lisännyt subjektin paikalle se-pronominin muodolliseksi subjektiksi. Muodollinen se-subjekti, eräänlainen lisäsubjekti, ei kuitenkaan näihin lauseisiin kuuluisi. Suomen kielessä luonnostaan subjektittomia ovat esimerkiksi erilaiset tilaa ja olosuhteita kuvaavat lauseet ja epäprototyyppisiä subjektitäydennyksiä ovat esimerkiksi infinitiivi- ja lausesubjektit. Tavoitteenani on luoda yleiskuva oppijoiden muodollisen se-subjektin käytöstä, joka ansaitsee huomiota sekä suomen syntaksin että oppijankielen näkökulmasta. Tutkimukseni aineisto on kerätty kansainvälisestä oppijankielen korpuksesta. Muodollisen subjektin lauseista suurin osa on B1–B2-kielitaitotasolla (CEFR) olevien oppijoiden teksteistä, ja aineiston oppijoista suurimman osan äidinkieli on jokin indoeurooppalainen kieli. Aineistossani lisäsubjekteja löytyy etenkin skandinaavisia, germaanisia ja slaavilaisia kieliä äidinkielenään puhuvien teksteistä. Muodolliset subjektit ovat tuttuja monien oppijoiden äidinkielissä, ja suomen kielessä taas on lukuisia erityyppisiä subjektittomia rakenteita. Aiempien havaintojeni ja aineistoni perusteella suomenoppijat voivat lisätä muodollisen subjektin se sellaisissa tapauksissa, joissa lause ei rakenteensa vuoksi saa prototyyppistä subjektia, joka on nominatiivimuotoinen ja sijaitsee predikaatin edellä. Tällöin monikasvoinen ja tuttu se-pronomini voi saada semanttisesti tyhjän subjektielementin tehtävän. Suomenoppijoiden tuottamat lisäsubjektilliset lauseet kuuluvat seuraaviin suomen kielen lauseryhmiin: subjektittomiin tai e-subjektillisiin erikoislausetyyppeihin ja lauseisiin, joissa subjektitäydennyksenä on infinitiivi tai sivulause. Joissakin konteksteissa muodollisia lisäsubjekteja esiintyy monilla taitotasoilla, kun taas toiset liittyvät selvemmin tiettyyn taitovaiheeseen. Etenkin säätilan ilmauksissa on eniten opintojensa alkupuolella olevien opiskelijoiden lauseita, kun taas lause- ja infinitiivisubjektillisia virkkeitä rakentavat tyypillisesti jo opinnoissaan pidemmällä olevat. *** "Formal subject se from a Finnish learner’s viewpoint" This article focuses on formal subjects in Finnish as a foreign language learners’ texts. My aim is to study sentences, which in Finnish are subjectless, or have a non-typical subject. Prototypical subject in Finnish is in nominative, agrees with the predicate, and is in preverbal position. In Finnish, however, there are plenty of subjectless constructions and clause types, for example different expressions of weather and state. In Finnish, formal subjects are not part of these constructions. There are also non-typical subjects, such as clausal and infinitival subjects, or partitive subjects in existential clauses. Unlike in many Indoeuropean languages, in standard Finnish, there are no formal subjects (also known as expletives), which are non-referential, “sematically empty”, and formally fulfil the role of subject. Based on my earlier teaching experiences and this study, learners of Finnish tend to add a formal subject, an additional and unnecessary subject, in clauses which in Finnish actually are naturally subjectless, or have a subject which is not a prototypical nominative subject. Multifunctional, diverse and familiar pronoun se is applied by learners in case they have decided to add an additional subject argument. My data comes from International Corpus of Learner Finnish (ICLFI). Majority, 61 %, of formal subject clauses in my data are produced by learners on language skill level B1 or B2. My aim is to provide an overview on additional formal se-subject in learners’ written Finnish. Formal subjects are known in many language, whereas in Finnish there is a variety of subjectless constructions. This phenomen is interesting from a point of view of Finnish syntax, and learners’ language.
Keywords
