Lähivõrdlusi (Oct 2018)

“Koska ajattelit leikata ittes?” Ruotsin kielen vaikutus kaksikielisten nuorten suomen kieleen Haaparannalla ja Tukholmassa

  • Jaana Kolu

DOI
https://doi.org/10.5128/LV28.05
Journal volume & issue
Vol. 28
pp. 178 – 206

Abstract

Read online

Tutkimuksessa kartoitetaan ruotsin kielen vaikutusta 13–15-vuotiaiden kaksikielisten nuorten suomen kieleen luokkahuoneen ulkopuolella nauhoitetuissa arkikielisissä keskusteluissa Haaparannalla (2014–2017) ja Tukholmassa (2015–2016). Artikkelissa pohditaan ruotsin kielen leksikaalista, semanttista ja morfosyntaktista vaikutusta mahdollisena selityksenä suomen standardipuhekielestä poikkeaviin sanavalintoihin ja kielioppirakenteisiin. Tutkimus on sekä kvalitatiivinen että kontrastiivinen. Tutkimustulokset osoittavat, että ruotsin kielen vaikutus näkyy enimmäkseen kaksikielisten nuorten suomen sanastossa. Koodinvaihdon ja lainaamisen ohella puhujat kääntävät ruotsinkielisiä idiomaattisia ilmauksia suomen kieleen. Myös suomen sanojen semanttisen kentän laajeneminen voi olla merkki ruotsin kielen vaikutuksesta. Osaa poikkeavista ilmauksista voi pitää puhekielen normaalivariaationa ja murrekielisinä ilmauksina, osaa taas standardikielen normista poikkeavina muotoina, joita ei voi selittää ruotsin kielen avulla. Kaksikielisten puhujien suomen kielessä esiintyy vain vähän esimerkkejä ruotsin morfosyntaktisesta vaikutuksesta. Puhujat pitävät erillään ruotsin ja suomen sanojen ääntämisen, eikä ruotsin kielen fonologista vaikutusta suomen kieleen ole juuri havaittavissa. *** "Linguistic influence of Swedish on Finnish in informal conversations among bilingual adolescents in Haparanda and in Stockholm" The focus of this paper is on Swedish influence on bilingual adolescents’ Finnish in informal group and pair conversations in Haparanda and Stockholm. The theoretical framework is found in the field of language contact research, especially earlier cross-linguistic influence studies. The primary data was video- and audio-recorded in 2014–2017 from bilingual adolescents at three junior high schools in Haparanda and the secondary data was collected in 2015–2016 at two Swedish-Finnish junior high schools in Stockholm. All the recordings were made outside lesson times. The analysis of the collected conversation data is qualitative and contrastive.

Keywords