Työelämän tutkimus (Jun 2020)

Työn intensifikaation profiilit suomalaisilla johtajilla: Yhteydet työhyvinvointiin ja työnkuvan vaihtoajatuksiin

  • Janette Stenman,
  • Hanna Itkonen,
  • Elina Auvinen,
  • Mari Huhtala,
  • Saija Mauno,
  • Taru Feldt

DOI
https://doi.org/10.37455/tt.94882
Journal volume & issue
Vol. 18, no. 2

Abstract

Read online

Tutkimuksessa selvitettiin, millaisia työn intensifikaation eli työn kiihtymisen profiileja voidaan tunnistaa johtajilla ja miten eri profiilien johtajat eroavat toisistaan työhyvinvoinnin ja työnkuvan vaihtoajatusten suhteen. Kyselytutkimuksen otos poimittiin Professoriliiton, Tieteentekijöiden liiton, Suomen Ekonomien ja Tekniikan Akateemisten jäsenrekistereistä. Tutkituista johtajista (N=705) yli puolet (56 %) oli miehiä. Löysimme K-keskiarvojen klusterianalyysin avulla viisi profiilia: 1) Riskiprofiili (voimakas työn intensifikaatio, 31 %), 2) suotuisa profiili (työn- ja urasuunnittelun vaatimukset lisääntyneet kohtuullisesti, 19 %), 3) haitta- ja haastestressoriprofiili (työtahti ja tieto- ja taitovaatimukset lisääntyneet, 20 %), 4) alhainen profiili (vähäinen työn intensifikaatio, 22 %) ja 5) haasteeton profiili (ei työn intensifikaatiota, 8 %). Riskiprofiilin sekä haitta- ja haastestressoriprofiilin johtajat raportoivat eniten työuupumusta. Haitta- ja haastestressoriprofiilin johtajilla oli eniten toiveita päästä vähemmän vaativiin johtotehtäviin. Suotuisan profiilin johtajilla oli paljon työn imua ja vähän työnkuvan vaihtoajatuksia. Yhteenvetona voidaan todeta, että puolet johtajista kuului työn intensifikaation suhteen vaativiin ryhmiin (1 ja 3), joissa ilmeni muita ryhmiä enemmän työuupumusta sekä toiveita vähemmän vaativista johtotehtävistä.