Kuvallis-materiaalisten lähteiden todistusvoima Ellen Thesleffin marionettien jäljityksessä

Abstract

Ellen Thesleffin Marionetteja-puupiirroksen (1908) hahmojen malleina olleiden 1700-luvun marionettinukkejen löytäminen Museo e Centro di Studi Teatrali Casa di Carlo Goldonista Venetsiasta avasi mahdollisuuden taiteilijan luomisprosessin eri vaiheiden tarkasteluun havainnosta toteutukseen. Tutkimusnäkökulman vaihtaminen teoslähtöiseen tutkimusasenteeseen, jossa huomiota kiinnitetään niin toteutustekniikkaan kuin myös teoksen materiaaleihin, mahdollisti taiteilijan havainnon ja valintojen välisen suhteen tarkastelun. Thesleffin puupiirroslaatalle päätyneiden kolmen marionettihahmon vertaaminen niin Thesleffin nukeista tekemiin luonnoksiin kuin myös värillisiin kohopainovedoksiin toi esiin taideteoksen toteutuksen kolme vaihetta. Museoesineiden äärellä piirretyissä luonnoksissaan Thesleff korosti ääriviivaa. Kaiverrusvaiheessa hän siirsi luonnostensa viivan tarkasti laatalle. Sitä vastoin vedostusvaiheessa taiteilija päätyi käyttämään suurta vapautta värien valinnassa. Marionetteja-puupiirroksen kolmen hahmon yhteys William Shakespearen Othello-näytelmän päähenkilöihin on otaksuttua löyhempi. Sen sijaan marionettihahmot ovat commedia dell’arte -näytelmien keskeisiä henkilöitä ja edustavat aikansa venetsialaisen yhteiskunnan yläluokkaa.