Ympäristöopin kielitietoinen opetus

Abstract

Luokanopettaja on ympäristöopin opetuksessaan myös oppiaineen kielen opettaja. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kielitietoista ympäristöopin opetusta. Aineistona ovat luokanopettajaopiskelijoiden sanaehdotukset perusopetuksen 5. vuosiluokan suoaiheiselle oppitunnille ja heidän antamansa selitykset sanojen valinnoille. Opiskelijat kirjoittivat ehdotukset ja selitykset verkkolomakkeelle suomaastoretken aikana. Aineisto on analysoitu aineistolähtöistä sisällönanalyysia käyttäen. Tulosten mukaan oppiaineen kielen tietoinen tarkastelu autenttisessa opiskeluympäristössä suolla saa opiskelijat tarttumaan etenkin luontoaiheiseen sanastoon, josta kasvilajien nimitykset ja muut luontoon liittyvät substantiivit ovat yleisimpiä. Yläkäsitteiden nimitykset jäävät aineistossa vähälukuisiksi, ja abstraktien käsitteiden nimitykset ja vierasperäisiä kirjaimia sisältävät sanat puuttuvat kokonaan. Sanojen valintojen selityksissä opiskelijat kirjoittavat yleisimmin käsitteestä, johon sana viittaa, ja nostavat harvoin huomioita sanasta kielellisenä ilmauksena. Selityksissä esiintyy faktatietoja, aistikokemuksia ja tunteita. Tutkimuksemme tulokset auttavat ymmärtämään, millä tavoin ympäristöopin kielitietoinen opetus voi tukea sanojen osaamista. Opettajan kielelliseen tietoisuuteen aineenopetuksessa avataan kaksi näkökulmaa: ympäristöopin opettajalla on tietoa sanoista, joita voi käyttää opetuksessa tietoisesti, ja tietoa pedagogisista perusteista sanojen käytölle. Suosanaehdotukset ohjaavat pohtimaan opettajaa kielen oppijana ja kielen oppimisen vuorovaikutuksellisuutta. Language aware teaching in environmental studies: Class teacher students’ word suggestions to be used in swamp-related teaching A class teacher is also a language teacher while teaching environmental studies. This study examines language aware teaching of environmental studies. The data consists of the class teacher students’ word suggestions on the swamp topic for fifth grade lesson in basic education and their explanations for the choice of words. The students wrote suggestions and explanations on an online form during swampland fieldwork. The data has been analysed using data-driven content analysis. According to the results, a conscious examination of the subject language in an authentic study environment in the swamp causes students to name nature-related vocabulary, of which plant species and other nature-related nouns are the most common. The names of the main concepts remain few in the data, and the names of abstract concepts and words containing letters of foreign origin are absent. In explanations of choice of words, the students write most commonly about the concept to which the word refers and rarely raise remarks about the word as a linguistic expression. The explanations include facts, sensory experiences, and emotions. The results help to understand the ways in which language aware teaching of environmental studies can support the knowledge of words. The study opens up two perspectives to teacher's linguistic awareness in subject teaching: the environmental studies teacher has knowledge of words that can be used consciously in teaching, and knowledge of the pedagogical grounds for the use of words. Swamp-related word suggestions guide to consider the teacher as a language learner and the interactivity of language learning. Keywords: environmental studies, swamp, vocabulary, language aware teaching, teacher training Fulltext in Finnish.

Keywords

• ympäristöoppi
• suo
• sanasto
• kielitietoinen opetus
• opettajankoulutus