Mielipahasta myötätuntoon – myötätuntotekojen rakentuminen varhaiskasvatuksessa

Abstract

Tämä tutkimus kysyy, miten myötätuntoteot rakentuvat päiväkodin kontekstissa. Tutkimus perustuu havaintoihin erään päiväkodin 2–5-vuotiaiden lasten ryhmän arjesta 10 päivän ajalta hyödyntäen kollektiivisen ja lyhytkestoisen etnografian menetelmää. Aineisto analysoitiin Grounded Theory -menetelmän avulla. Tutkimuspäiväkodin aikuiset havaitsivat lapsen kokeman mielipahan tämän tunneilmaisusta, käyttäytymisestä tai kuulemalla asiasta. Mielipahaan reagoitiin myös ennakoivasti, kun tilanteen tulkittiin todennäköisesti aiheuttavan pahaa mieltä. Yleensä mielipahan havaitsemisesta seurasi myötätuntoteko. Tilanteesta tehdyt arviot näyttivät kuitenkin vaikuttavan siihen, edettiinkö myötätuntotekoihin vai ei. Tutkimus edistää ymmärrystä, miten lapsen mielipaha voidaan havaita päiväkotiympäristössä. Lisäksi se valottaa, minkälaiset tilannetekijät ovat yhteydessä myötätunnon mahdolliseen ilmenemiseen näissä ympäristöissä. Tulokset täydentävät aiempaa varhaiskasvatuksessa tehtyä tutkimusta myötätuntotekojen muotoutumisesta ja sen osatekijöistä varhaiskasvatuksen kontekstissa.

Keywords

• myötätunto
• varhaiskasvatus
• tilannearviot
• mielipahan havaitseminen