Häpeä osana suomalaista kasvatuskulttuuria. Välähdyksiä 1950-luvulta 2020-luvulle

Abstract

Pohdimme tässä katsausartikkelissa kahden varhaiskasvatuksen opettajan kanssa käydyn keskustelun ja sen analyysin kautta, kuinka häpeän ilmeneminen lapsuudessa ja omat lapsuuden häpeän kokemukset voivat heijastua ammattilaisuuteen kasvattajana ja opettajana. Häpeä on lähes tutkimaton alue kasvatuksen kontekstissa, eikä sitä ole juurikaan tutkittu myöskään varhaiskasvatuksessa. Lapsuudessa koetuilla häpeän tunteilla ja sillä, miten häpeä kunkin lapsuudessa ilmenee, on paljon merkitystä ihmisen myöhemmälle elämälle myös ammatillisen osaamisen näkökulmasta. Aihetta on syytä tutkia alallamme, sillä auttamalla varhaiskasvatuksen opettajia ja opettajaksi opiskelevia hahmottamaan ja käsittelemään häpeän syntyyn vaikuttavia tekijöitä, sen kulttuurisia piirteitä sekä sitä, miten lapsuuden kokemukset vaikuttavat omaan kasvattajuuteen ja opettajuuteen, voimme edesauttaa entistä laadukkaamman varhaiskasvatuksen toteuttamista.