Automaatiopaniikki, SAK ja SDP

Abstract

Mikroprosessorin läpilyönti ja tietokoneiden hintojen 1970-luvulla alkanut romahdus saivat useat tuotannon alat automatisoimaan ja tehostamaan tuotantoaan. Työelämän ja tulevaisuuden tutkijat näkivät suuren yhteiskunnallisen murroksen olevan edessä, kun he uskoivat työvoiman kysynnän automaation edistyessä romahtavan. Tässä artikkelissa tarkastellaan sitä, miten kansainvälisten ja kotimaisten tutkijoiden lietsoma automaatiopaniikki tarttui SAK:hon ja SDP:hen. Pohjoismaisessa keskustelussa yhdeksi ongelman ratkaisumalliksi noussut palkansaajarahastoajatus oli esillä mutta ei juuri edennyt Suomessa. Monipuolisen keskustelun ja pohdinnan tuloksena SAK nosti työajan lyhentämisen keskeiseksi vaatimukseksi, kun automaatiopaniikin vuoksi yleisenä pelkona oli työttömyyden jatkuva sietämätön kasvu.