Jermut aseissa – jermuilmiö rajajääkäreiden jatkosodan (1941–1944) ajan valokuvissa maskuliinisuutta, sankaruutta ja sotilasidentiteettiä rakentamassa ja purkamassa

Abstract

Artikkelissani analysoin visuaalisen historian ja sukupuolentutkimuksen teorioista sekä sotilassosiologiasta käsin sitä, minkälainen kuva suomalaisesta jatkosodan aikaisesta rajajääkäristä välittyy sotilaiden yksityisten albumeiden visuaalisten narratiivien sekä toisaalta TK-kuvien jermukuvissa aikakautena vallinneen miesihanteen näkökulmasta. Tutkin sitä, minkälaista sotilasidentiteettiä TK-kuvien osittaista sotilasstereotypiaa purkanut ohjesäännön vastainen pukeutuminen, jermuilu, sodan ajan epävirallisissa kuvissa rakensi. Tarkastelen jermukuvia kuvagenrenä armeijan virallisen ja epävirallisen organisaation leikkauspinnassa. Jermuilmiö kuvissa näyttäytyy sosiaalisena erontekona upseeriston ja rintamamiesten välillä, vastakulttuuriksi luokiteltavana kenttämuotina. Jermukuvien voidaan nähdä syntyneen tilannesidonnaisena huumorina osana rintaman pienoisyhteiskunnan sosiaalisia pienryhmiä. Kuvat rakentavat tietoisesti sotilasidentiteettiä ja osallistuvat välillisesti kansallisidentiteettien rakentamiseen. Jermuilmiö osoittaa säröä mutta myös mikrotason vuorovaikutusta armeijan virallisen ja epävirallisen organisaatiokulttuurin välillä. Se rakentaa upseeriston ja TK-kuvaajien osin vaaliman ihannesotilaan muotokuvan rinnalle vaihtoehtoista maskuliinisuutta, sankaruutta ja sotilasidentiteettiä. Ryhmäkiinteyttä vahvistaessaan huumorin keinon se on saattanut jopa kasvattaa joukon suorituskykyä. Artikkelini valottaa osaltaan maskuliinisuuden, emootioiden ja poliittisten ideologioiden leikkauspintaa ja valokuvan käyttöä sekä sosiaalisten identiteettien rakentamisen välineenä että historiantutkimuksen lähteenä. Maskuliinisuutta ja sankaristereotypiaa rakentavat kuvat asettuvat osaksi nationalistista diskurssia ja kollektiivista identiteettiä, kun taas sitä purkavat kuvat rikkovat lineaarista kansallista narratiivia; molemmilla oli funktio sotilaan mentaalisen selviämisen kannalta. Lisäksi kun rajajoukkoja voidaan perustellusti tarkastella suorituskykyisinä erikoisjoukkoina, jermuilmiö niiden kuvissa rakentaa kuvaa eräänlaisesta jermueliitistä. Drawing on visual history, gender theory, and military sociology, my interdisciplinary article examines the self-image of Finnish border jaegers during the Continuation War in the visual narratives of private photo collections, compared to the partially stereotypical heroism in the propaganda photos. I regard the so called jermu ('undisciplined soldier') photos as a genre that occurred in the intersection of the official and unofficial organisation cultures of the army, indicating social distinction between officers and frontier soldiers, thus including aspects of counterculture. They played a role in the context-dependent humour in the social groups on the front and participated in the construction of soldierly and national identities. Jermus as a phenomenon constructs alternative masculinity, heroism and Finnishness alongside the portrait of the ideal soldier. By means of humour it has relieved the reality on the front. Strengthening the unit cohesion, it may even have increased the military performance of the troop. My article shedlights the intersection of masculinity, emotions and political ideologies as well as the use of photography as a means of constructing social identities and as a historical source. The jermu photos participated and challenged in the national discourse, construcing an image of border troops as a jermu elite.

Keywords

• Sotakuva
• Visuaalinen historia
• Maskuliinisuus
• Sankaruus
• Stereotyyppi
• Jermu