Ennen ja Nyt: Historian Tietosanomat (Oct 2024)
Isänmaallisuuden soihtu: opettaja Hanna Lehtinen pikkulottien kasvatuksen ja maanpuolustushenkisen opettajuuden kehittäjänä vuoteen 1944 saakka
Abstract
Artikkelissani tarkastelen keskipohjalaisen opettajan, lottajohtaja Hanna Lehtisen (1875–1953) näkemyksiä pikkulottien kasvatuksesta ja isänmaallisuudesta. Avaan Lehtisen kautta isänmaallisuuden ja maanpuolustushenkisyyden ilmenemistä itsenäistyneen Suomen kouluissa sisällissodasta toisen maailmansodan vuosiin. Tutkimuksen fokuksena on Lehtisen vaikutus Lotta Svärd -järjestössä omaksuttuun pikkulottien kasvatukseen ja pikkulottaidentiteetin rakentamiseen 1930-luvun alusta lähtien, kun järjestön tyttötyö pääsi käyntiin. Näkökulmana on paitsi Lehtisen kasvattajuus, myös opettajan työssä ilmennyt maanpuolustushenkisyys. Se vaikutti pikkulottien kasvatukseen ja identiteetin muotoutumiseen, koska monet naisopettajat kuuluivat lottiin ja toimivat pikkulottien ohjaajina. Lehtinen toimi aktiivisena lottatyön käynnistäjänä ja pikkulottatyön kehittäjänä ammatillista osaamistaan hyödyntäen. Lasten ja nuorison pariin päästiin parhaiten koulun myötävaikutuksella, ja opettaja saattoi toimia kasvattajana kuin ”toinen äiti”. Pikkulottien kasvatuksessa Lehtinen korosti tyttöjen parissa työskentelevien johtajuutta, kärsivällisyyttä ja rakkautta. Hän käytti ilmaisussaan kohottavaa kieltä ja pyrki levittämään isänmaallisuuden paloa niin aatteena kuin konkreettisella toiminnalla. Artikkelini on yhtäältä historiallista perustutkimusta pikkulottaidentiteetin rakentumisesta, mutta samalla se kiinnittyy kulttuurihistoriallisen elämäkertatutkimuksen perinteeseen, jossa avataan konteksteja aikakauden kulttuurihistoriaan (esim. Halldórsdóttir et al. [toim.] 2016). Toiseksi artikkeli liittyy nk. uuteen sotahistoriaan ja siitä käytyyn keskusteluun (esim. Kinnunen & Kivimäki 2018), jossa uudet näkökulmat avartavat kuvaa Suomen sodista. Artikkelini pääpaino on 1930-luvussa, jolloin pikkulottien toiminta muotoutui kiinteäksi osaksi järjestöä, sota-aikana myös osaksi puolustuslaitosta. Ajanjakso on nähty Suomen toisen maailmansodan esinäytöksenä ideologisine ja poliittisine tavoitteineen. Tätä vyyhteä avaa Hanna Lehtisen ennen tutkimaton tapaus. This article discusses Hanna Lehtinen (1875–1953), a teacher and Lotta leader from Central Ostrobohtnia, and her views on education and patriotism of Little Lottas. Through Lehtinen, the manifestation of patriotism and the national defense spirit in the schools of independent Finland from the Civil War (1918) to World War II are introduced. The focus of this article is in Lehtinen’s influence on the education of the Little Lottas, adopted in the Lotta Svärd Organization, and the construction of the Little Lotta identity beginning in the early 1930s, when the work among girls started. The point of view is not only Lehtinen’s role as an educator, but also more broadly, the way the national defense spirit manifested itself in teachers’ work. The defense spirit affected the education of Little Lottas and the formation of their identity, because many female teachers were members in the Lotta Svärd Organization and acted as Little Lotta leaders. Lehtinen was a vigorous initiator of the Lotta work and developed the work among Little Lotta girls, utilizing her professional expertise. Schools made it easier to reach children and youth, and the teacher could act as a ”second mother”. In the education of girls, Lehtinen emphasized leadership, patience and love of those working with the girls. She used uplifting language in her rhetoric and tried to spread the fire of patriotism both as an idea and with her actions. First, this article is basic historical research on the construction of the Little Lotta identity, but it also adheres to the tradition of cultural-historical biographical research (e.g. Halldórsdóttir et al., [eds], 2016), which provides cultural-historical context to this era. Second, the article connects to the so-called new military history and the discussion of it (e.g. Kinnunen & Kivimäki, 2018), where new perspectives broaden the picture of Finland’s wars. The main focus is on the 1930s, when the Little Lotta activity became an integral part of the Lotta Svärd Organization, which during the war also became a part of the Finnish Defense Forces. This period has been seen as a prelude to Finland’s participation in World War II with its ideological and political goals. Hanna Lehtinen’s role in the development of these issues has not previously been examined.
Keywords
